Astrokuvausohjelmat aloittelijalle: millä oikeasti kannattaa aloittaa

On yksi hyvin tietty tapa, jolla ihmiset jättävät tämän harrastuksen, eikä sillä ole mitään tekemistä taivaan kanssa.

He ostavat kaukoputken. He saavat ensimmäisen yön kuvat. He kysyvät, mitä ohjelmaa käyttää, ja heille kerrotaan – aivan oikein – että PixInsight on paras. He asentavat sen, avaavat kansiollisen FITS-tiedostoja, katsovat käyttöliittymää, joka olettaa heidän jo tietävän mikä screen transfer function on, ja sulkevat sen. Kolme kuukautta myöhemmin kaukoputki on kaapissa ja johtopäätös on ”astrokuvaus on vaikeampaa kuin luulin”.

Välineet olivat kunnossa. Data oli kunnossa. Ohjelmisto oli oikea neuvo annettuna väärälle ihmiselle.

Kysymys, jota kukaan ei kysy ensin

Tavallinen kysymyksenasettelu on ”mikä ohjelma on paras”. Siihen kysymykseen on vastaus, ja vastaus on aloittelijalle hyödytön, koska paras ohjelma on paras sellaisen käsissä, joka on jo käyttänyt kuukausia sen opetteluun.

Hyödyllinen kysymys on toinen: mitä minun on tiedettävä tästä ohjelmasta ennen kuin se antaa minulle yhtään mitään?

Jokainen astrokuvausohjelma asettuu jonnekin tuolle asteikolle, ja sillä missä se asettuu on ensimmäisten kuuden kuukautesi kannalta paljon enemmän merkitystä kuin millään erolla lopputuloksen laadussa.

Mitä kukin niistä vaatii sinulta

DeepSkyStacker. Ilmainen, vain Windowsille. Vaatii sinua lataamaan lightit, darkit, flatit ja biasit erikseen, valitsemaan pinoamismenetelmän ja kappa-arvon ja sitten viimeistelemään tuloksen jossain muualla – koska se pysähtyy integrointiin. Se, mikä siitä tulee ulos, näyttää litteältä harmaalta suorakaiteelta kenelle tahansa, jota ei ole varoitettu, eikä se vaihe, joka muuttaa sen valokuvaksi, ole ohjelmassa. Järkevä, jos sinulla on jo Photoshop-taidot. Hämmentävä, jos ei ole.

Siril. Ilmainen, toimii kaikkialla, aidosti erinomainen, aktiivisesti kehitetty. Vaatii sinua tuntemaan toimenpiteiden järjestyksen ja kunkin parametrit: mikä rekisteröintimenetelmä, mikä hylkäysalgoritmi, kuinka voimakas taustan poisto, kuinka pitkälle venyttää. Sen skriptit automatisoivat tuon keskiosan yhden ruudun värikameroille, mikä on todellinen apu. Jos budjetti on rajoitteesi ja nautit työkalujen opettelusta, tämä on rehellinen suositus eikä se maksa mitään.

PixInsight. Maksullinen ja selvästi alan syvin työkalu. Vaatii kuukausia. Käyttöliittymä on nykykäytäntöjä vanhempi, dokumentaatio olettaa signaalinkäsittelyn sanaston, ja sen voima tulee samasta syvyydestä, joka tekee siitä hitaan. Jokainen sen opetellut sanoo, että se oli sen arvoista, ja jokainen heistä puhuu totta. Se on silti useimmille väärä ensimmäinen ostos, koska käsittelyä ei voi oppia kuvasta, jota ei koskaan tuottanut.

AutoStakkert, RegiStax, PIPP, WinJUPOS. Planeettakuvaus. Neljä ohjelmaa, yksitellen lähestyttäviä, ja niiden välinen järjestys on se, mihin ihmiset eksyvät – missä järjestyksessä, mikä välitallennusmuoto, miksi lopputulos on pehmeä vaikka jokainen vaihe näytti hyvältä.

Akastroid. Me teemme sen, ja sinun kannattaa lukea tämä se tietäen. Se pyytää kansiota. Jokainen edellä listattu päätös mitataan kuvistasi sen sijaan että sitä kysyttäisiin, ja jälkeenpäin sinulle näytetään, mitä päätettiin ja miksi. Ilmainen kaikkine ominaisuuksineen – kolme vientiä sen kokeilemiseen.

Mitä ”mitattu eikä kysytty” tarkoittaa

Tämä osa kannattaa ymmärtää riippumatta siitä, minkä ohjelman valitset, koska se kertoo sinulle, mitä nuo parametrit oikeasti ovat.

Lähes mikään niistä asetuksista, joita sinulta kysytään, ei ole makuasia. Se, mikä hylkäysmenetelmä sopii pinolle, on funktio siitä, montako kuvaa sinulla on ja kuinka paljon ne vaihtelevat – laskettavissa. Se, kuinka voimakkaasti dekonvoloida, riippuu mitatusta tähtien leveydestä ja signaali-kohinasuhteesta – mitattavissa. Se, auttaako drizzle, riippuu siitä, olivatko kuvasi aidosti ditheröityjä, ja se on kuvissa. Se, minne mustapiste kuuluu, riippuu siitä, mikä osuus kuvasta on taivasta – laajassa kuva-alassa noin 98 % – ja yleinen oletusarvo on suunnilleen kolme kertaa liian korkea, minkä takia aloittelijoiden kuvissa on niin usein harmaa tausta.

Kokenut kuvaaja ei tee noissa kohdissa taiteellisia valintoja. Hän arvioi mittauksia silmämääräisesti, hyvin, vuosien harjoittelun jälkeen. Juuri sitä taitoa sinua pyydetään hankkimaan ennen kuin saat luvan ensimmäiseen tulokseen, ja on hyvä tietää, että kyse on arviointitaidosta eikä arvostelukyvystä.

Käytännön järjestys asioille

1. Hanki tulos ensimmäisestä kuvausillastasi, mikä tahansa tulos. Ei hyvää. Oikea, omista kuvistasi, jotta silmukka taivaalta valokuvaan sulkeutuu kerran. Kaikki tämän jälkeen on helpompaa, koska sinulla on jotain parannettavaa eikä mysteeri ratkaistavana.
2. Opi mitä yksi vaihe tekee muuttamalla sitä. Venytä liian pitkälle ja katso, mitä taustalle tapahtuu. Ota gradientinpoisto pois päältä ja katso, mitä taivas teki. Tämä on paljon nopeampaa kuin siitä lukeminen.
3. Korjaa kuvaus, älä käsittely. Lähes jokaista aloittelijan kuvaa rajoittavat kuvat, eivät ohjelmat – tarkennus, seuranta, puuttuvat flatit, liian lyhyet osaruudut. Katso huonojen astrokuvien diagnosointi ja mitä darkit, flatit ja biasit oikeasti tekevät.
4. Sitten, jos haluat syvyyttä, mene opettelemaan PixInsight tai Siril kunnolla. Tässä vaiheessa tiedät, mitä varten toimenpiteet ovat, ja oppimiskäyrä on käyrä eikä seinä.

Virhe on tehdä neljäs kohta ensin.

Millä oikeasti kannattaa aloittaa

• Olet Macilla: DeepSkyStacker ei ole vaihtoehto. Siril tai Akastroid.
• Budjetti on rajoite ja pidät työkalujen opettelusta: Siril. Ilmainen, hyvä, ja sen ympärillä oleva yhteisö on avulias.
• Sinulla on älykaukoputki (Seestar, Dwarf, Vespera): jokin, joka lukee FITS-kansion suoraan ilman konfigurointia. Katso Seestar-opas.
• Aika on rajoite ja haluat valokuvan tällä viikolla: Akastroid, tai Sirilin skriptit jos et mieluummin maksa.
• Kuvaat planeettoja: neljän ohjelman ketju toimii ja on ilmainen; yksi saman työn tekevä sovellus on rahansa arvoinen lähinnä ajan takia.
• Olet varma, että haluat hallita käsittelyn omana taitolajinaan: PixInsight, ja hyväksy ne kuukaudet.

Rehellinen yhteenveto

Paras astrokuvausohjelma aloittelijalle on se, joka saa sinulle valmiin kuvan omasta datastasi ensimmäisellä viikolla. Ei siksi, että nopeat tulokset olisivat tärkeämpiä kuin hyvät, vaan siksi, ettei kukaan kehity asiassa, jota ei ole kertaakaan saanut valmiiksi.

Jos haluat nähdä, mistä työnkulku oikeasti koostuu ennen kuin valitset mitään, jokainen vaihe raakakuvista valmiiseen kuvaan on kirjoitettu auki tänne – mukaan lukien se, mitä kunkin vaiheen opettelu sinulle maksaa.